keskiviikko 2. syyskuuta 2015

2100 km testiä takana

Tässähän ihan on innostunut ajamaan vaikka kauheita kiireitä meinaa koko ajan olla päällä.

Rautakakkonen on nyt nähnyt maailmaa pitkinpoikin eteläsuomea ja Eestiä ja parin viikon päästä olisi tarkoitus poiketa svean mamman poikia katsomassa.

Ihanhan toi alkaa taipumaan käteen koko ajan paremmin ja paremmin. Haasteellisia paikkoja ei ajon suhteen juurikaan enää tule, neljän ruuhkat ja irtonaista soraa päällään pitävät hiekkatietkin on taiteiltu läpi. Ja ne mutkatiet! Ne on muuten kivoja tolla!

Nyt on laite pesty ja puunattu ja huomenna pitäis olla suorassa lähetyksessä TV 1 sellä Puoli seiskassa kertomassa projektista ja samalla näytetään se pieni dokkari jota pojat on pari vuotta kuvannu.

Pårvååssa

Gumbostrandissa

Pärnussa

Fiskarsissa

Keppanakellarilla duunikavereiden kanssa

Pesty ja puunattu kuvauksia varten!

Huomenna sitten runsaat puoli miljoonaa katsojaa saa vilauksen siitä mitä tässä blogissa on parin vuoden aikana tapahtunut. Jotenkin tuntuu erittäin hyvältä juuri nyt. Katotaan sit huomenna vieläkö...

lauantai 8. elokuuta 2015

Rautakakkonen ulkomaita ihmettelemässä

Eilen pakattiin kamat pyörien päälle. Eli Rautakakkoseen enempi työkaluija ja rouvalle sit ne muut. Ja satamaan, suuntana Aleksandri Pub Pärnussa.

Pitäähän pyörä heti alusta alkaen totuttaa olemaan, ja ulkomaat kuuluvat siihen olemiseen oikein olennaisesti.

Matkalla nähtiin oikein paljon iloisia ilmeitä ja saatiin muutamat spontaanit aploditkin.

Hannu vastassa satamassa

Nyt se menee ulkomaille ihan laivalla
Eestin päässä ajeltiin kivoja mutkateitä ja vähän huonoluntoista perunapelto tyyppistä ratkaisua ja jossain vaiheessa ihan isoa ja komeetakin tietä. Hyvin toi vehje käyttäytyy, jopa Tallinnan neljän ruuhka meni oikein mallikkaasti.

Kuuden paikkeilla sitten rantauduttiin tuttuun paikkaan ja aloitettiin varsin sosiaalinen toiminta jutellen porukoiden kanssa ja kyllä siinä suu vaahdossa sai monelle selittää pyörän toimintaa. Samoin toi meidän retkueemme aiheutti kummaa sorinaa kun kaikille Porin suunnan Harrikkakuskeille i oikein meinannut mennä jakeluun että miten porukassa voi kimpassa ajaa Goldwing, Sportsteri ja pitkäkeulachopper. Hyvin...
Perillä Pärnussa

Hannun leiri hahmottuu...
Ilta meni mukavasti pari olutta ottaen ja rannalla kävellen. Aamulla sit vaihdettiin majaa kun saatiin isompi huone että voitiin purkaa teltta ja päästään huomenna aamulla ajoissa lähtemään. Pyörätkin saatiin sateensuojaan katoksen alle...
Tätä kombinaatiota ne vähä ihmetteli

lauantai 1. elokuuta 2015

240 km kivaa pitkin Kuninkaantietä

Tänään sit ihan ekaa kertaa ulkoilutettiin Rautakakkosta ihan kunnolla. Mentiin Kuninkaantietä pitkin Pårvååseen ja sieltä sitten Tolkkisten ja Gumbostarndin kautta takaisin.

Pikkuisenhan niitä pultteja putoili ja pientä säätöä ainakin kytkimen linkistö vielä vaatii. Ja ölppäähän toi linko kylvää pikkuisen koko ajan mutta eipähän tarvitse liian kanssa ajohousuja rasvailla eikä ketjujakaan...

Keikan jälkeen tallille kiristelemään pultit, korvaamaan tippuneet uusilla (tällä kertaa Nordlockin aluslevyillä. Pitäisi kestää...) ja vielä kerran hiulaamaan kytkimen linkkitankoa kohdalleen kun meinasi osua vähän enskahihnaan pompuissa.

Muistinko mainita että Shovelimies on kuningas ja sopperikuski keisari? Hymy näkyy selkjäpuoleltakin ja aurinko paistaa kerrankin!
Pårvåån jokiranta.

Siellä on veneitä...

Gumbostrand ja iloinen chopperikuski!

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Muutoskatsastus ja vikalistan kasausta

Toissaviikolla menin sitten jarrutestikuponkien kanssa muutoskatsastukseen. Mukava katsuri katsoi kupongit ja pyörän ja totesi että mikäpäs se tässä, 29 % mekittiin otteeseen muutosprosentiksi ja nyt sitten uskaltaa ajaa ihan vaikka päiväsaikaankin ja jopa kehä kolmosen sisäpuolella. Ei poliisisedällä ole mitään kitisemistä, ne on kaikki otteessa!
Tossa se nyt on

Tää meni vähän hämäräks mutta rosentit näkyy
Sitten alkoi kova ajaminen ja vikalistan kasaus. Ensimmäinen huomio oli että tankki hikoilee parista kohdasta kallista verollista bensaa . Ei vuoda vaan hikoilee. Tarvitsee siis tinata uudelleen ja paremmin ensi talvena.

Seuraava huomio oli, että etupytyn venttiilikopan tiivisteen välistä lentää ölppää. Kallista ja kovasti verotettua sekin... Ei auttanut muuta kun vaihtaa se tiiviste. Sotkeutuu muuten koko häksätin kauheeseen öljysumuun. Housuillekin voi tulla... Laitoin sit varmuuden vuoks vähän extyrana tiivistesilikonia kun näytti pinnat sen verran huokoisiltra että ihanj en pelkkään tiivisteeseen uskaltanut luottaa. Nyt on pitänyt.

Pultteja saa kiristellä ainakin näin alkuun parin sadan kilometrin välein kun tuppaa voimakas moottori vatkata laitetta kovasti. Etenkin vaihdelaatikko ja tankki pitää katsoa tarpeeksi usein, myös sissybarin kiinnikkeitä saa ajoittain kiristellä.

Kauheesti toi vatkaakin kun katsastuvarusteeksi hankittu honk-honk-torvi tippui männäviikolla jonnekin, en löytänyt enää...

Tiistaiina ajattelin poiketa Stormilla sovittamassa sivulaukkuja kun sieltä löytyi passelin oloiset genuinennahkaiset ja pojat sanoi että saa ihan sovittaa pyörän päälle jos vaan saa häksättimen paikalle. En saanut...

Kovasti olin kyllä menossa mutta juuri kun nousin Kauklahden liittymästä kesä kolmoselle kuului jostain vasemmalta nakspoks ja kun tarjosin nelosta pesään totesin että nyt meni muuten raakana ilman kytkintä. Mikä olikin melkoisen osuva havainto sillä kytkimen vetotanko heilui villisti ja vapaasti tuulessa enskan päällä! Ei kestä ohut kama voimaa ja vatkausta!"
Tosta ruoja katkes!
Tavallaan asia oli varsin ymmärrettävä. Normaalisti tollasta kytkintä käytetään astinlautojen ja umpinaisen enskavedon kanssa jolloin vetotangoksi riittää 30 cm:n pätkä kolmemillistä pianolankaa ja stoppari. Mulla kun on levee avobeltillä varustettu enska ja eteen vedetyt tapit niin piti pari pokkausta tehdä tankoon sen toiminnan mahdollistamiseksi. Ja alkuperäisestä parannettuna kierre oli SUURENNETTU 4 mm kierteeks! Alkuperäinen oli reippaasti ohuempaa...

Tulipahan sitten ajateltua ja viriteltyä koko systeemi ihan uusiin puihin, kolme iltaa siihen meni ja aika paljon sai työstää kilkkeitä mutta vot. Nyt alkaa toimia!

Eka versio toteutettiin 8 mm kierretangosta, alumiininpalasta ja kahdesta kuulanivelestä. Kierteytin tuon polkimen päähän tulevan silmukkakikkareen M 10  ulkokierteeksi ja sorvailin alumiinitangosta pätkän jonka päähän kierteytettiin M 10 sisäkierre ja varteen M 8 johon sai sen kuulanivelen kiinni. Kytkimen käyttövarren päähän M 8 sisäkierre ja toinen kuulanivel ja komeuden väliin M 8 kierretankoa sopiva pätkä.
Korea on, ei vaan toimi...
Heti kun virittelin paketin paikoilleen totesin että ei voi toimia. Yksi kuulanivel liikaa ja koko paketti niin notkea että suurin osa systeemistä makasi iloisesti enskahihnan päällä. Takaisin tallille. Pyörähän oli siis mun parkkipaikalla johon sen ilman kytkintä sain tiistaina ajettua...

Versio kytkimen vetotanko 2.2 oli sitten sellainen koeversio, edelleen samoista palikoista koottu, jolla haettiin mitoitusta ja tekniikkaa lopulliseen versioon. Etupään kuulanivel korvattiin ihan vaan kierretangolla johon liimasin TIGillä sopivaan kulmaan sen pitemmän kierretangon.

Muutaman kerran joutui käydä sovittelemassa ja sorvaamassa milloin mistäkin päästä sitä alumiinikikkaretta aina hieman pois ennenkuin osa alkoi olla toimivassa kunnossa. Nyt se on paikallaan ja ensimmäisen pitemmän reissun jälkeen on meininki ottaa siitä mitat ja kulmat ja työstää hieman jerkummasta kamasta hieman viimeistellympi versio. Ehkä sit talvella...
Nyt se olis tollanen, pitäis kestää.
Ja sit mä hain siihen  ne genuinennahkaiset laukut. Hyvin ja söpösti istuu siihen. Nyt on siis työkaluille ja sadekamoille riittävästi tilaa. Voi lähteä seikkailemaan!

Ihan aitoa genuinen nahkaa nuo

tiistai 30. kesäkuuta 2015

On thö roud!

Eilinen päivä meni piutkän kaavan mukaan. Kun nyt kerran ne jarrutestit ja käsittelyt on läpäisty niin nyt olis kaikki kilkkeet ja nikaleet muutoskatsastusta vaille valmiit. Vai onko?

Teemu tarvitsi viralliset kuvat häksättimestä virallisiin papereihin mutta unohtipa kuvata sen testien yhteydessä joten mähän ne sit otin...
Yleiskuva vasen

Yleiskuva oikea

Toinen puoli etujarruista puristajineen

Takajarru
Noi kun liittä kuponkiin on hyvä konttorille mennä. Olihan siinä sitten kaikkee muuta pientä. Niinku nyt katsastusvarusteeksi luettava äänimerkinantolaite. Eihän mulla sellasta tossa ollu. JOs joku ei kuule ja huomio tota niin kyl musta ääntä lähtee enbemmän ku jostain helvatan sorsapillistä! Katsastussetä kuitenkin sen vaatii joten tollanen kaunistus siihen tuli. Saas nähdä kuin pitkään se pysyy ennenku tärinä sen ravistaa tielle...
Jestas että on ruma...
Etuvalo on kanssa varmaan sellanen jonka setä konttorilla suikkalakissaan vaatii. Siis sellainen jossa on ihan sekä pitkät että puolikkaat. Siis molemmat. Se kaunis pieni ja tehokas 1000 lumenia antava ledituikku sai siis väistyä massiivisen 350 lumenia antavan mutta katsastussedän hyväksymän tieltä. Samalla sai vetää sen koko johdotuksen ihan uusiks ja lisätä kokonaisuuteen vielä valonvaihtimenkin. Sen sain kyl kivasti piilotettua puolan päälle josta se ei paljoo silmään pistä mutta hyvin siihen pääsee käsiksi.
Itse askartelin karun kiinnikkeen

Piuhat piiloon ja sukkaa päälle

Tollanen siitä nyt sit tuli
Samalla heitin sitten paikalleen Apen työstämät ohjauksen rajoituspalikat. Alkuperäisethän oli kyl pienet ja söpöt ja melkein millin ne otti alumiinilla vastaan ettei ohjaus käänny liikaa. Apen työstämät on kans pienet ja söpöt mutta ne antaa oikein 7 mm materiaalia. Luotan jotenkin enemmän niihin. Kunnon kuvaa en saanu ku irrallaan olevista palikoista.
Vasemmalla alkuperäinen, viritetty oikeella

Onhan tossa nyt påaljon enemmän mihin nojata
Tänään sitten oli ihan pakko käydä testaamassa laitteen toimivuutta noin 120 km:n verran eri maastoissa: oli motaria, kaupunkiliikennettä ja Bodomin järven kauniita rantateitä.

Suutinjumppa jatkuu kunhan päästään takaisin tuolta pohjoiseen suuntautuvalta parin viikon lomakeikalta. Ei ihan suosiolla ota täysiä kierroksia mutta välialue alkais toimia jo.

Kytkimeen alkoi tottua yllättävän nopeasti ja sen kanssa jopa kaupunkiolosuhteet meni iltapäivästä jo oikein mallikkaasti. Eikä mun havaintojen mukaan mitään oleellisia pyörän toimintaan vaikuttavia osiakaan tippunut tien päälle!

Jani sattui näkemään mut tiellä ja otti pari kuvaa auton ikkuvasta. En tiedä välittyykö totaalinen riemu noista mitenkään...

Loman jälkeen sit konttorille. Kaiken pitäis olla valmista.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Jarrutesti läpi!

Askartelin ne putket tossa iltana muutamana ja jatkoin koeajoja, kummasti sitä saa 50 km mittariin ihan tossa kotikujhalla tallin vieressä kun oikein yrittää...

Koko aja tuntui varm,emmalta ja jarrutkin tuntui pitävän ihan hyvin, Teemun vahvasta epäilystä huolimatta. Samalla tuli testattua koneen käyntiä. Ei se vielä kovin hyvin käy vaikka parempaan päin se koko ajan menee. Tarttee vielä niitä suuttimia jumpata.

Tänään sit ajettiin uusiks ne toissa viikolla kreisille menneet jarrutestit ja läpihän ne meni! Jopa sille omituiselle etujarrulle jäi vielä jopa pelivaraa! Vaadittava hidastuvuus kun pykälien mukaan olisi 3 m/s ja tolla saatiin 4,4! Itsekin vähän yllätyin!
Teemu purkaa dataa testilaitteesta
Joku saattaa kysyä että miks nää jarru- ja käsittelytestit tehdään. Muutoskatsastettavan ajoneuvon pitää olla liikenneturvallinen ja Testmill niminen katsastuskonttori on saanut Trafilta hyväksynnän tehdä moottoripyörille nämä testit. Testata pitää sillä Trafi ei hyväksy laskentaan perustuvaa jarrujen todentamista ja silloin kun askarrellaan näiden amerikkalaisten maamoottorien kanssa on vaikea löytää raskaamman ja tehokkaamman pyörän jarruja jotka pykälät myös hyväksyisivät.

Varmaan olis Yömahassa paremmat jarrut mutta kun se onneton on 120 kg liian kevyt niin ei käy! Siksi testataan...

Käsittelykokeessa lähinnä katsotaan että laitos kääntyy riittävän ketterästi ettei sen kanssa ole ongelmissa ihan normaalissa liikenteessä ja että sen kallistuvarat ja maavara ovat sellaisia ettei ihan joka hidastustöyssyihin jää pyörimään kuin kompassineula.

Nyt on sii kaikki nämä testit virallisesti virallisen tahon toimesta suoritettu ja kunhan pari katsastusvarustetta vielä laitetaan paikoilleen pyörään niin konttorille mars ja taas ollaan pykälää lähempänä unelman toteutumista.

torstai 25. kesäkuuta 2015

Harjoitusta, jarrutestejä ja putkenvääntöä

Viime viikolla sitten koitettiin jarru- ja käsittelytestejä. Olin pari iltaa ajellut ympyrää tallin luona ja harjoityellut vähän noita hallintalaitteita ja siinä samalla kokeillut niitä jarruja, etenkin sitä etusellaista kun se on se kun jännittää. Takajarrua ei oikeinj saa nyt toimimaan kun se kylpi siinä öljyssä ja sehän melkein oli sit siinä.

Testipaikalla Teemu suoritti käsittelykloetta sen jälkjeen kun se oli nähnyt mun ajavan ne läpi. Hyvä tuo on käsitellä mutta väistötestissä oli vähän huomauttamista kun noi pakoputket tulee niin alas ja oikealle että sille puolelle on kanttausvarat aika pienet...
Teemua jännittää mutta hyvin se meni
Jarruttestithän sit meni niinku meni, koitetaan uudestaan kun ehdin putsaamaan takajarrun.

Jonka sitten seuraavana päivänä teinkin ja taas pelittää. Vaati kylläkin kolmen tunnin liotuksen Bräckleenissä jarrupaloille ja levylle... Etujarrukin alkaa pitämään koko ajan paremmin, ilmeisesti se käyttö alkaa vaikuttaa ja paikat notkistua.

Se putkiongelma on vielä jäljellä. Olishan se kiva kun sillä vois kanttaa ihan normaalisti myös oikealle puolelle. Varsinaisesti noi putket tohon taiteltiin vaan että jotain olis, mutta nyt asialle pitää tehdä jotain nopeutetussa aikataulussa.

Eli tänään tallilla putket irti ja putkenpätkiä ja kaikkee sellaista kovasti pajan lattialle.
Tästä lähtee!
Sitten saha soimaan ja Tig laulamaan, vai viserrykseksköhän sitä on parempi kutsua. Jälkihän on aina välillä karua kun varsinainen luokkahitsari ei ole kysymyksessä mutta kyllä siitä putkenpätkä syntyi. Etupytystä aloitin kun se on se kriittisempi sen kanttauksen suhteen.
Tollanen siitä tulee

Aika söpösti se maastoutuu
Malli on siis valmis, nyt enää pientä sipistelyä että saadaan se söpösti istumaan ja näyttämään vähän siistimmältä.

Takapyttyyn kokeilin ensin tollaista versiota joka menee kicksin yläpuolelta ja hylkäsin sen vähä ikävänä. Parempi tulee kun katkaisee nykyisen takapytyn putken alakiinnikkeen läjkeen ja pinnoittaa kunnolla.
Tollasta katselin

Tää vaan miellytti enemmän silmää, siis mun...
Eikun askartelemaan. Jos vaikka sais jarrutestit viikonloppuna hoidettua.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Ekat ihan oikeet kilometrit!

Tänään duunin jälkeen reippaana poikana tallille ja potkimaan konetta tulille! Näillä näkymin keskiviikkona illalla olis mahdollista saada ne jarrutestit tehtyä joten pakkohan ton kanssa on telmuta kaikki mahdolliset ajat ettei se vaan oikuttele sit tärkeellä hetkellä!

Alkaa olemaan kone jo senverran tuttu ja melko hyvin säädöissään että toisella lähti ja iloisesti papatti. Kalustoa päähän ja päälle ja lähikatuja ajelemaan, ylämäkilähtöjä, jarrutuksia, hitaita käännöksiä ja ennenkaikkea sitä kytkimen käyttöä.

Pikkuhiljaa ainakin jotain toimintoja alkaa mennä lihasmuistiin ja kaikki ei ole enää niin jännää ja suunnittelua vaativaa. Samalla kokeilin erilaisia paineita takarenkaassa. Tuntuis toi 1,4 baria olevan melkoisen hyvä.

15 km siinä lähikaduilla sai pyöriteltyä! Aina välillä rengaspaineen muutosta tai kaasarin pientä säätöä. Lämpinänä toi on nöyrä tyttö lähtemään. Aina laakin peli!
Ajot tältä päivältä siinä
Kova tyttö toi on huohottamaan. Ja jostain se pikkuisen purkaa öljyä, veikkaan öljytankin korkkia kun siellä vähän rasvaisen oloista oli. Alkoi nimittäin takajattu hieman hiipua loppuvaiheessa koeajoa... Etujarru pitää yllättävän hyvin. Ihan itsekin ihmettelin!

Muita huomioita tollasen ekan varsinaisen kiusaamisen jälkeen oli se että etupytyn pakoputken sovitus ei oo ihan täydellinen. Fuskaa sieltä tiivisteen välistä hieman ja sotkee sylinterin rivoitusta. Koitin kiristää mutta saattaa vaatia hieman putken taivuttelua jossain vaiheessa. Tai sit mä vaan askartelen ne uudet talvella.

Toinen huomio oli tosiaan se öljysumu joka tuntuis tulevan öljytankin korkin rakosista. Se laskeutuu valitettavasti juuri takajarrulevyn päälle jolloin luonnollisesti ei pito ainakaan parane. Tarttee huomenna varmaan arpoa sille jokun ratkaisu.

Vaihdelaatikko tuntuis pitävän marjapuuronpaksuisen Red Linen sisällään mutta kytkimen läpiviennin paikkeilta ihan vähän hikoilee.

Jos näillä huomiseen...

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Virallinen ulkoiluttaminen tapahtunut!

Tänään aamulla pakkasin vermeen pakuun ja suunnistin Hietsuun Helsinki Bike Showhun. Senverran paljon oli porukat kyselleet että miksi ei oo näkyvissä missään ja koskaan toi mopo.

Niinettä vein näytteille.

Helsinki Bike Show on ns "drive in" tapahtuma ja oletus on se, että pyörät ajetaan ainakin portista sisään... Kauheella punnerruksella ja parin Alien Mc:n vesselin avustuksella pyörä saatiin pois pakusta ja eikun potkimaan tulille.

Hyvinhän se lähti, alkaa kai olemaan kohta säädöt kohdallaan! Ja kun se nyt kerran iloisesti papatti niin pakkohan se oli vetää pari kertaa rantabulevardi päästä päähän ennen kuin portista sisään karautti lailla villin myrskytuulen (ok, siirtolupa rajaa vähän tota ajoaluetta...). Rintakarvat röyhyy ja on niin miähekäs olo.

Päivä meni mukavasti tuttuja jututtaen ja suu vaahdossa pyörästä kertoen. Pyttyä ei tullut mutta ei sitä oikeesti tultu edes hakemaan. Ensi vuosi on sitten jo toinen juttu.
Palo käsivarret, oli komee päivä

Toi projektitaulu auttoi, ei ihan suu kuivinu selityksistä
Lopputuyhteenvetona vois sanoo, että käsivarret ja otsa paloi auringossa, kytkin tarvii vielä harjoitusta mutta kaasari alkaa olemaan melkein säädöissään ja kivaa oli! Jos ensi viikolla niihin jarrutesteihin sit koittais.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Ja joulu eikun jatkuu!

Tänään poikkesin ihan katsastuskonttorilla. Eihät tota vielä muutoskatsasteta kun on ne jarrutestitkin vielä tekemättä mutta pitäähän tuohon siirtokilvet saada että saa sen viikonloppuna Helsinki Bike Showhun viedä. Sinnehän siis ajetaan sitää!

Ja heti tallilla piti tietenkin teipata laput kiinni ja miten siinä sitten Jyrkin kanssa inspiroiduttiin työntämään Rautakakkonen ulos tallista.

Ja pienen ähräämisen jälkeen alkoi pelit soida ja mulle tuli joulu ja touhutippa ja mikään ei enää satu eikä ahdista ja maailmassa on rauha ja helvettikin jäähtyy...


Juutuupissa olis ehkä paremmalla laadulla näytettä: http://youtu.be/DAmqAWkrix0

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Joulu, juhannus ja pari vappua samalla kertaa

Täytyy nyt sit varmaan olla tyytyväinen itseensä ja jumalattomaan kärsivällisyyteen. Kuukausi on näemmä punnerrettu silleen että nippanappa mitään näkyvää on saatu aikaan...

Jarrujen ilmaus tuotti edelleen ongelmia, siellä oli joku liitos josta sitä ilmaa vaan pääsi sylinteriin ja sehän ei sit ottanu toimiakseen edes sen riiputushoidon kautta...

Pari kertaa liittimet sylinterin päässä vaihdettiin ja taas samaa roikotushoitoa ja kolmannella kerralla alkais tuntumaan siltä, että jarrut eteenkin löytyis. Hipitihipitihurraa ja paletti kasaan...

Öljytankissa oli joku hämärä pikkuinen saumavuoto ja sitä hitsailin ja tinailin pariin kolmeenkin otteeseen ennenkuin se alkoi pitää kalliit fossiiliset tervat sisällään. Bensatankille pitäis varmaan tehdä sama käsittely mutta se jäänee ensi talveen jolloin sen vois oikeestaan tehdä kokonaan uusiksi.

Siinä sivussa sitten hifistelin suurimman osan näkyvistä pulteista kupukannoiksi, on vähä seksikkäämmän näköiset tolleen vai mitä ootte mieltä?

Ennen kuusiokannalla

Jälkeen söpö nupu, kuva vähä huano
Kaasarikin tuli pestyä ultraäänellä kun tuntui ettei siitä oikjein meinaa mennä mehut läpi.

Tänään sitten toista tuntia punnersin sitä tulille, käytin kaasarin ja tulpat pari kolmekin kertaa irti ja kaikkea kikkailtiin kunnes huomattiin laskea kohokammio kerralla oikein kunnolla tyhjäksi ja kas, ekalla tärähti!

Siinä se sitten taivas aukeini ja saatiin pikkuhiljaa kaasari about säätöihin! Huomenna varmaan olis hyvä tehdä jonkunlaista koeajoa ettei viikonloppuna Helsinki Bike Showhun ihan kylmiltään trarttis lähteä. Nyt se nimittäin on senverran ajokunnossa että viedään ihme oikein kunnolla rahvaan ihmeteltäväksi!

Ja sit vaan kovaa ajoa että saa kaikki viat löydettyä ennen talvea että on taas puuhaa pitkiksi illoiksi!

perjantai 8. toukokuuta 2015

Tuskaista aikaa jarrujen kanssa

Eilinen lomapäivähän meni siten varsin pitkälle jarrujen kanssa telmutessa ja Jyrin renkaanvaihtoon lähtöä ihmetellessä.
Michelin vie michelinejä...
Jarruihin tuli senverran tolkkua että takajarru alkoi toimia ninkuin pitääkin mutta etupää pysyi kaikista erilaisista yrityksistä huolimatta varsin tunnottomana ja tehottomana. Letkuja oiottiin, liitoksia tiukattiin, kahvaa punpattiin ja vastapalloon ilmausreiästäkin koetettiin laittaa kamaa ja painetta.

Ei varsinaista vaikutusta.

Tänään sitten vanha guru Virran JUkka ehdotti että purkaa koko tsydeemin pois paikoiltaan ja roikottaa sitä riittävän pitkään suorana niin että ei ole letkussa yhtään potentiaalista  kuplan paikkaa ja samalla pikkuisen nykyttää kahvasta niin jos vaikka ja niin.

Vitrittelinpä sitten tallin seinälle eksoottisen tilataideteoksen joka on noin 2 m pitkä ja heiluu ilmavirrassa hitaasti.
Himmelin yläosa..

ja alaosa ilmausjakkaran kanssa
Nykyttämällä sieltä tuli tunnin aikana varsin iloisesti ilmaa. Jätin roikkumaan yöks, jos vaikka aamulla olis asennuskunnossa. Ainakin tunnin nykytyksen jälkeen alkoi vivussa olla jo melko hyvin tuntumaa...

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Melkein ranteet auki mutta orgastiseen fiilikseen se päättyi!

Aamulla tallille ja ensitöikseen ne ketjut paikoilleen. Poistin kaks lenkkiä ja niittasin yhden kiinni ja siinähän se oli! Ei juuri edes tarvinnut ketjuja säätää kun oli het hyvä. Jarruletkut taakse vedin vähän parempaan paikkaan ettei vaan osu kikkareisiin ajossa.
Nyt on hyvä!
Seuraavaksi aloin sitten ajoittamaan sytkää kohdilleen ja silloin meinas ranteet aueta. Kaikki on ihan oikein ja kohdallaan, jopa uusi työkalu haettu että saa pyöritellä konetta kampiakselin päästä mutta kipinää vaan ei tuu! Kokeilin toisella puolalla ja johtopäätös: sytytysmoduli rikki. Ei oikein olis varaa mutta pakko poiketa Hot Bikessa...

Manne siellä sit rahaa vastaan tarjosi uutta vastaavaa palikkaa ja muistutti että "white power on tässä kohtaa kohdallaan". Kyselin että miten niin ja vastaus kuului että jos virran kytkee sinisen piuhan napaan palikka palaa saman tien! Edellisessä oli juuri näin käynyt kun ei varsinaisia asennusohjeita ollut.

Katkerana tallille, vanhan kaluston purku pois ja uuden tinaus ja asennus ja kas kipinä ilmestyi! Palkitsin itseni oluella ja asensin tankinkin paikoilleen. Tässä vaiheessa sit huomasin että ölppätankin alin liitos pitää tiivistää, hieman tippasee. No, öljyt vaihtuu pari kertaa sisäänajon aikana joten onhan tohon tilaisuus...
Alkais oleen aika valmiin oloinen
Otinpa sit kamppeen pois nostopöydältä ja totesin, että varmaan tarttee jostain siihen jarrut keksiä. Ei noi vielä kauheesti pidä. Mutta muuten on stuukki kohdallaan...
On se vaan siro, söpö ja ihana!
Teemu taapersi tallille momenttiavaimen kanssa ja sanoi että paa bensaa tankkiin ja tulille niin saadaan kone lämpimäks ja jälkikiristys moottorin osille tehtyä. No olihan se sit vissiin pakko... Vähän tarvitsi vielä kaasaria ja sytytyksen ajoitusta hiplaa, mutta kun ne oli saatu kohdalleen niin touhutippa tirahti housuun! Käytännössä laakin peli joten Sampsa meinas missata tärkeän hetken kameran kanssa...


 Parempilaatisen Youtubessa: https://youtu.be/GzNZRbzniSo

Sit vähän jäähdyteltiin konetta että kehtas koskee ja suoritettiin jälkikiristys, tai siis Tuusulan Choppersyndikaatin ylipääkoeistaja hienon digitaalisen momenttiavaimensa kanssa sanoi jokusen kerran "piip - naks" ja sit se oli siinä
Tarkkaa duunii