torstai 26. syyskuuta 2013

Taistelua takarenkaan kanssa. Ja suurta onnistumisen tunnetta!

Hemuli soitti että pinnaus ja rihtaus olisi valmis. Samoilta lämpimiltä hakemaan vanteita ja että ne osas näyttää hyviltä! Isot kiitokse osaavalle pinnoittajalle!

Samoilta lämpimin Allrightiin ja selittämään tiskille, että mulla olis tällaiset helpot, 90/90/21 sisärenkaineen ja tasapainotuksineen tähän toiseen ja sit tähän toiseen tulis vaan sisärengas, tää mukana oleva Pirellin 185/65/15 autonrengas ja tasapainotus.

Etusen kanssa ei oikeestaan ollu ongelmia, kumi päälle ja sillai. Tasapainotus jäi tekemättä kun enhän mä ollu ehtiny siihen mitään laakereita laittaa ja siihen niiden koneeseen ei sitä saanu kohdistettua. Eli joskus myöhemmin palataan asiaan sen kanssa.

Takarenkaaseen etsittiin tovi sitä sisärengasta kun ei oikein meinannu löytyä "sivuventtiili" mallia. Mutta yks jostain saatiin kaivettua. Ja seuraavaksi ihan jumalaton jysähdys!

Siinä meni mun Pirelli ja se sisäkumi. Ei oikein noussu vanteelle. Keräilin kiroillen kamat ja poistuin miettimään että koitan myöhemmin jossain hyväksi todetussa autonrengasliikkeessä.
Etuvanne odottaa, takavanne työn alla

Vähän se sano poks!
Seuraaavaks sit mentiin ihan autonrengasliikkeeseen. Etsittiin sopiva rengas hyllyltä ja pantiin homma kehiin. Ongelmaksi tällä kertaa heittäytyi se, että pyörän renkaissa on 8 mm venttiilin reikä, mutta pääsääntöisesti auton sisärenkaissa on 11 mm venttiilikara. Eli ei mätsää...

Poikkesin sitten Allrightissa, siellä kun oli eilen ollut sisäkumi. Vaan ei ollut enää, räjäyttivät raukat viimeisensä sen mun vanteen päällä... Parissa kolmessa muussakin tarvikekaupassa tuli vesiperä, on kuulemma toi 15 tuumanen katoavaa kansanperinnettä, etenkin "sivuventtilillä" mutta onneks Manne Hot Bikessä pelasti taas kerran päivä. Siellä oli yks sopiva Heidenau!

Pää toiveita ja unelmia täynnä takaisin rengasliikkeeseen ja hetken kuluttua kuului jumalaton mojahdus kulman takaa. Ei se kestäny Heidenaukaan vanteen päälle laittoa... Mikähän tota vaivaa?
Räjähtänyt takarengas versio 2,0
Kiukkua ja katkeruutta nieleskellen soittelin tutuille (ok, lähinnä chopper-mentorilleni Teemulle) kysellen että olisko jollakin oikein osaavaa rengaspuljua suositella. Teemu sitten heitti vinkin Jokivarren Renkaasta jonne painelinkin heti vapaan ajan löydettyäni.

Siellä oli oikein asiallista ja ystävällistä palvelua, oikeanlainen sisäkumikin löytyi (on kuulemma vanhaan Hiaceen passeli) ja eikun koittamaan. Tällä kertaa hieman käytetyllä renkalla ettei tarvii taas uutta tärvätä jos jotain sattuu.

Kolme neljä kertaa koitettiin nostaa rengasta vanteelle melkoisen huonolla menestyksellä. Kaikki mahdolliset asennusrasvat kokeiltiin perinteisestä suovasta varmaan kaalimato.comin turbolubeen asti mutta aina jäi hienman vajaaksi tuo nousu.

Jätettiin sitten rengas "tekeytymään" 6 barin paineilla yön yli,

Seuraavana päivänä ei ollut vielä mainittavaa edistymistä tapahtunut, joten rengas pois vanteelta ja kotitehtävä: mittaa vanne ja katso mikä sitä vaivaa...

Ja vaivahan löytyi: se puoli millä rengas nousi vanteelle oikein nätisti oli ympärysmitaltaan 1204 mm ja se missä ahdisti 1200 mm ! TÄH?  Tarkempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että olka oli aivan 90 asteen kulmassa joten eihän se tiukka teräsvyö jaksanut noustra kunnolla sen yli vaikka kuinka antoi painetta. Paskan myivät! Ja sentään ihan TTS:n laatuvanne...
Huono kuva, suurennettu liikaa, mutta ehkä toi ongelma selviää
Sitten alkoi kauhea tutkiskelu ja soittelu. Uskaltaisiko vanteesta sorvata/hioa olkaa hieman loivemmaksi vai mitä tekisi? Vanteesta oli oikeesti maksanu rahaa, pari rengasta jo mossautettu päälle ja pahinta kaikessa, aikataulu meinaa liraista kintuilleen ihan huolella.

Jos uuden vanteen hommaisi niin siihen menisi aikaa, pinnaus ja rihtaus lisäksi. Olisi varmaan joulu ennekuin jotain tapahtuisi. Ja kaiken lisäksi kun runkoa ei voi alkaa työstämään ennenkuin on oikeanlainenj rengastus alla... Meinasi jo melkein minun kaltainen positiivinen mieskin alkaa vaipua epätoivoon...

Soitto Turkuun Antsalle pelasti paljon. Antsa on poikkeuksellisen hyödyllinen turkulainen, motoristi ja monenlaisten eri pulmien kanssa puuhaillut pienen ikäänsä. Ajaakin Yamahalla ja asuu Turussa... (ok, Kaarinassa mutta se on melkein sama...)

Antsa kehoitti kokeilemaan sähkömiesten käyttämää kuivavoiteluainetta, eli ruiskutettavaa teflonia. On kuulemma liukkain tavaraa mitä insinööri on onnistunut kehittämään. Kertoi vielä tuotemerkinkin ja mistä saa, kuukkeloi jopa lähimmän myyntipisteen ja kertoi hinnan. Josku Turustakin on iloa.

Tonkka kaupasta kyytiin ja Jokivarren Renkaaseen toiveikkain mielin! Runsaasti teflonia sekä vanteeseen että renkaaseen ja koittamaan. Viisi kertaa kokeiltiin nostraa rengasta ja mun mielestä aina mentiin vähän pitemmälle runsaan lisäteflonin avustuksella mutta ei se vaan noussut.

Lopulta vetäisin extrapaksusti liukkaria väliin, venttiili kohdalleen, 6 baria painetta kumiin ja pajalle talvehtimaan. Jos se aika auttaisi. Soitin Antsalle ja ilmoitin ettei edes toi kama toiminut ja hän sieltä ehdotti, että kokeilisin vielä pienellä lämmöllä auttaa asiaa.

Niinpä laitoin lämpäpuhaltimen hönkimään noin 50 asteista ilmaa ongelmakohtaan ja menin kotiin pureskelemaan ranteita aiki ja selaamaan eri valmistajien katalookeja etsien uutta vannekehää.

Aamulla ensitöikseni poikkesin pajalle katsomaan oliko mitään edistymistä tapahtunut ja kas, RENGAS OLI NOUSSUT VANTEELLE!

Tuli yhtä aikaa joulu, uusivuosi ja vappu! Nyt on edellytykset rungon laikkaukselle. Tää projekti etenee viimeinkin...
Siinä se on, 195/65/15 rengas vihdoin vanteella.
MUA EI KYL NYT PYSÄYTÄ ENÄÄ MIKÄÄN!

Pitkästä aikaa taas hommissa. Tosin nää on jo tehty aikaisemmin...

Edellisen session jälkeen jatkoin purkamista, mutta kun oli toi aika melkoisen kortilla ei kaikkea tullut heti kirjoiteltua muistiin.

Aski irtosi ensin, melkoisen helposti itseasiassa, kytkimen kanssa oli vähän enemmän jumppaa. Unohdin nääs että siellä on jokusen verran neulalaakereita ulkokehällä. On ne siellä taas, ja ihan hyvin puhdistettuna kun poikkesivat lattian kautta. Kaikki löytyi...
Siinä se vaihteisto köllöttää lattialla odottamassa runsasta puhdistusta ja purkukasausprojektia

Kytkin ja muuta sälää. Kytkin tässä vaiheessa about nipussa jo tilapäisesti...


Koneen irroitus raamista oli aika eksoottinen homma. Taaemman pytyn vasemmanpuoleiset venttiilikopan pultit piti irroittaa että sai sen ruhtinaallisen 1,5 mm tilaa pultinkantojen ja rungon väliin. On varsin rapsakka nostella tollanen 65 kg painava malmimöhkäle ahtaasta välistä ulos ihan liuuttamalla. Selkä huutaa hoosiannaa!

Siinä se möhkäle köllöttää
Aika orvon näköinen toi runko tolleen yksisseen. Pieneen se pyörä menee...


Pari päivää jaksoin sitten katsella sitä mötikkää tallin lattialla ja sitten oli pakko ottaa pilli kauniiseen käteen ja alkaa harjoittelemaan hitsausta. Tein huolto/purkupukin koneelle. Eihän se kaunis ole ja ei ne saumatkaan varmaan ammattilaisen silmiin kovin kauniilta näytä mutta hei, itse tein!
Olisko ollu kolmas versio kun onnistui ihan mitoiltaankin

Sitten luulin jo olevani voiton puolella. Pyörät Hemulille uunituoreiden pinnojen ja uusien vannekehien kanssa pinnattaviksi ja rihdattaviksi. Ajatus oli, että kun ne tulee niin tuoreet kumit päälle ja runko laikkaukseen.
Etuvanne, 16 tuumainen 3,5 levee vaihtuu 21 tuumaiseen 1,75 leveään

Onhan tossa eroa...

Takavanne vaihtuu 16 tuumaisesta 3,5 leveästä 15 tuumaiseen 5,5 leveään

Reunaan pinnattava että saadaan veto kohdalleen ilman turhia välipalikoita
Mähän luulin että ens viikolla laikataan, mutta väärässä olin...