Linjoja vedellen

Taashan se edistyy vauhdilla.

Askartelin enskavedon linjan kohdalleen. Muuten meni helposti ja hyvin mutta ei meinaa koko tallilta löytyä 35 mm voimahylsyä. Kummaa toimintaa.. Toisaalta, ei sitä hylsyä just muualtakaan löydy... Joutui soveltamaan.

Kytkinpaketin sain paikoilleen jopa yllättävän helposti, alkuun vähän niiden jousien kikkailua ujostelin, mutta sitten keksin, päällyslevy lappealleen pöydälle, jouset paikoilleen, tiukasti teipillä jousien paininlevy paikalleen ja koko kakku paikoilleen. Sen jälkeen isommalla puristimella paininlevyyn vähän painetta ja mutterit paikoilleen.

Miksen mä tota oo aikaisemmin keksinyt, olipas helppoa verrattuna siihen normaalisti pitkin tallin lattiaa sinkoilevaan jousikokoelmaan...

Kytkin paikoillaan, vähän jo tuntumaakin siihen sain

Enska paikoillaan ja about ajokunnossa

Sithän piti tökkää öljytankki ja takalokari kilkkeinenn paikoilleen. Sai vähän osviittaa siitä värimaailman sopivuudesta. Ja öljylinjojen vetokin on helpompaa kun on ölppätankki paikoillaan.

Sit saa oikeen kuvan ku bensatankkikin valmistuu

Kivasti noi värit toimii kimpassa, mun mielestä

Takapää melkein valmis

Sitten alkoi tanakka öljylinjojen veto joka vaati paljon tiukkaa punnerrusta, tarkkaa mittaamista ja soiton Teemulle että sai about selville mikä reikä vie ja mikä tuo öljyä. Manuaalin hassunhauskasta piirroksesta oli lähinnä hankaloittavaa riesaa. Sen perusteella jos joku ne linjat vetää voi hakea apteekista duunia koska vaan.

Mutta tällainen siitä sit tuli, ei oo blingblingiä vaan mustaa kumia!

Suokkarin jalan letkuja ei oikein edes näe

Lyhyt ja musta on kaunista

Tulpattuja turhia reikiä

Käviskö huomenna jarrujen vai sähköjen kimppuun vai viettäiskö vaan vähän vappua?

Lopullinen (toivottavasti) kokoaminen alkaa

Nyt se hetki sitten koitti. Viimeiset osat ovat maalauksessa pajalla ja kaikki muu on tallilla muutamia puuttuvia kikkareita lukuunottamatta.

Tulkoon kokous!

Pitkälle nostopöydälle ja sen välittömään läheisyyteen alkoi kasautua kakkea sellaista mistä pitäisi viikossa chopper saada aikaan.

Ensin runko pöydälle

Sitten kamat hollille

Seuraavaksi alkoi se perusjuttujen kiinni pulttaaminen. Melkoisen ripeästi homma sujui kun on tullut jo harjoiteltua ja kaikki palikat, pultit ja mutterit on hollilla ja oikeilla paikoillaan.

Keula paikoilleen, tällä kertaa myös laakerivaseliinit

Ylä T-kappalekin sovitettiin

 Ja ihan kauhee punnerrus! Kone tonteille. Siinä ei toinen voi auttaa juurikaan kun kannustamalla ja se malmikasa painaa kuuskyt kiloo!

Piuska ote malmikasasta

Ja hiioppia, keskittynyt ja puuskuttava ilme

Kone paikoilleen

Tällä kertaa kun on oikeasti meininki laittaa pyörä tikkiinsä laiteettiin myös me muutamat osat paikoilleen mitkä esikasauksessa jätettiin vielä tallin nurkkaan odottamaan. Niinkuin tuo jännitteensäädin. Ehdin tekemään sille ihan kiinnitystelineenkin...

Kivasti se siihen istuu

Sopiva rako tuossa että saa piuhat piiloon

Seuraavaksi iskettiin öljynsuodattimen jalka ja vaihdelaatikko paikoilleen. Ja tukilkaakerilaatikko jonka sovitteet vihdoin saatiin paikkakunnalle ja iha oikeeseen väriinkin.

Siinä lepää!

Ja seuraavaksi kaasari tontilleen

Ja koneen yläkiinnike puolan kanssa.

Alkaa jo näyttää pyörältä mutta varmaan tarttee jatkaa huomenna.

Voittajan on helppo hymyillä!

Pinotexia pintaan vai miten se oli...

Tänään iski hirvee flow tohon maalaukseen ja hinkkaukseen. Tavallaan on vähän pakkokin jos meinaa kapineen saada kasaan vapun jälkeen...

Vetelin peltiosia oikein tunteella vesipaperilla, ensin 360, sit 600 ja lopuks tonnisella. Pajan lattialla pientä lätäkköä mutta aika sileetä jälkee tuli. Sitten ihan vaan paukkupullosta oikeeta sävyä päälle. Ajetaan toi eka kesä tollasella ja katsotaan sit että tottuiko silmä...

Uunitettu runko, kuva vääristää, on tummempi...

Hassusti toi keinovalo vääristää

Yläreuna lähempänä oikeeta sävyä

Ja sitten piti tietenkin mallailla että osuiko se sävy yhtään siihen malliin kun halusin.

Tässä noi sävyt on melkein kohdallaan---

Tankin kanssa on vielä vähän punnertamista. Nyt sitä on lähinnä hulluna hiottu ja paklattu ja tinattu ja taas paklattu ja pohjamaalattu ja paklattu ja hiottu ja pohjamaalattu ja paklattu ja hiottu. Huomenna pitäis sit hapottaa se puhtaaks sisältä,l tilasin Jannelta fosvorihappoa pajalle, muttereita on jo valmiiks... Ja sit eikun kreemi sisään ja väriä pintaan.

Vielä vähän karun näköinen mutta kyllä siitä tankki tulee...

Saattaa muuten päästä ensi viikolla sitten ihan oikeasti kasaamaan tota häksätintä! Olisko niin joulu ihmisellä?

Alkaa edistyä tuo maalaus

En ehkä purekaan ranteita auki, ainakaan molempia. Hain Dremeliin pikkulaikkoja ja muutaman tunnin hinkkasin runkoa niillä. Pääsääntöisesti taisi maali lähteä pois. Muutamia pieniä laikkuja jäi oikein hankaliin paikkoihin.

Hidasta toi kyl on...

Ja sitten koitti onni ja autuus, runko oli about puhdas vanhasta maalista! Pesin sen Bräckleanilla oikein hyvin ja aloin valmistella pulverointia varten. Eli teline alle, pultinreiät ja kaikki muut minne maalia ei saa päästä tukkoon ja jonkunlainen ripustussysteemi kehiin.

Kohtuu hjuva

Myös tästä kulmasta

Kivasti killuu!

Ripustus oli melkein pakko rakentaa että sai maalaussysteemit älylliselle tasolle tappamatta selkää. Olisin mä ottanu kuvia itse pulverointitapahtumastakin mutta kun GoPro ei oikein kunnolla käynnistyny. Seuraavalla kerralla sitten.

Riittoisaa kamaa toi pulverimaali, oon tervannu sillä jo aika valtaisan osan pyörän eri osia ja vielä ei ole tarvinnut koskeakaan siihen varsinaiseen maalipurkkiin. Tähän asti on pärjätty ihan hankintamuosikassin pohjalta kaivetulla kamalla. Ja sillä mentiin muuten tänäänkin. Eli mulla on vielä kilo sitä kamaa varastossa. Pitäiskö tehdä toinenkin chopperi ;)

Pulveri päällä ja uunia kohti

Tonne se pitäis saada survottua koskematta pulvereihin

Mitoitus kohdallaan

Ja seuraavaksi kansi kiinni ja infra päälle. Pari tuntia paistoin pullaa ja askartelin siinä samalla kaikkee muuta, niinku puhaltelin ja värjäsin pakoputket valmiiksi reippaalla kuumankestoalumiinilla.

Tää etumainen on vielä vaiheessa

Parin tunnin paiston jälkeen vilkaisin rakosesta uuniin ja näytti olevan suurinpiirtein valmista. Huomennahan se selviää kun palikat on jäähtyneet ja ne ottaa ulos. Veikkaan että muutamaan paikkaan joutuu paistamaan lisää pulveria, se vanha maali näes...

2,5 kiloinen infra tuottaa hassusti lämpöä

Tosta on kiva kurkistella

Huomenna varmaan jatkuu...

Elämä ahdistaa mutta rakensin uunin

Kolmisen viikkoa on nyt kokeiltu paljastaa metallia rungosta. Ahdistaa ja sylettää rankalla kädellä.

Jos vaan saa kiinni sen amerikan-Joen joka on ton rungon tervannu niin salvon siltä kyllä munat... Oon mä ennenkin maaleja rungosta poistanut mutten ihan näin synkeällä tavalla.

Kun aloitin putsauksen oli fiilis ihan hyvä, uudet rungon palat sai puhallettua siisteiksi ihan tunnissa. Mutta sitten alkoi ongelmat kun päästiin siihen vanhaan osaan käsiksi. Tiedä millä tervalla se on pulverimaalattu tehtaalla, mutta ei siihen tunnu mikään oikein tehoavan.

Ensin puhalsin siihen 30 kiloa karkeampaa puhallushiekkaa mutta en saanut varsinaisesti edes jälkeä aikaan. Tuntui että kumimaisesta pinnasta vaan kivi kimpoaa... Eikun uusia menetelmiä testiin.

Seuraavaksi kokeiltiin nylonlaikalla. Seuraus oli koristeellinen. Pajan lattialla paljon laikan mujua ja maali tuntui vain palavan tiukempaan runkoon. No poltetaan sitten! Kosani käteen ja liekkiä peliin. Hieman maali kupli muttei varsinaisesti kyllä palanut eikä lähtenyt.

Kokeilin puhaltaa taas hieman, 60 kiloa hiekkaa niihin kosanilla ja nylonlaikalla käsiteltyihin kohtiin ja kyllä sieltä jostain alta sen hiekkamäärän jälkeen löytyi metallia. Kun tarpeeksi kauan jaksoi samaa kohtaa pommittaa.

Hain litran Nitromorssia ja läträsin runsaasti kamaa maalikohtiin sekä peittelin tiukasti tuorekelmulla about vuorokaudeks. Ja sit painepesua, isolla paineella. Ja sit taas Nitromorssia, ja tuorekelmua, ja painepesua. Ja toistetaan kolmisen kerr
taa. Jolloin huomataan että melkein puolet maalista alustavasti hieman kuplii!

Ja kiveä perään, tällä kertaa taisin kylvää 150 kg ja sekaan laitettiin alumiinisilikaattiakin joka on oikeesti terävää kamaa... Jottei totuus unohtuis niin tossa välissä kaveri lainas puhallustelttaa kun Nitromorssi tekeytyi ja puhalteli iltansa ratoks yhden letukan avokaton raudat puhtaaks. Illassa...

Koska vieläkään ei homma popittanut kokeilin seuraavaksi ksyleenillä ja asetonilla liottamista, Nitromorssi loppui ja ei se nyt niin hyvin toiminut. Kuten ei ksyleenikään. Pikkuisen se liuotti pintaa mutta kovassa toi istuu, kiveä perään kuutisenkymmentä kiloa.

Seuraavaks kokeilinkin sitten lamellilaikkaa kun löysin koneen millä saa kierrokset pidettyä pienenä ettei runko ota kipeää. Tunnin parin varovaisen hieronnan jälkeen iso osa maalista lähti siihen malliin että kannatti jo käydä taas puhaltelemaan kun sitä ei enää niin paksulti ollut. 60 kiloo lisää kiveä.

Pari iltaa tohon vielä varmaankin tärvääntyy, mutta sitten alkaa runko toivottavasti olla pulverointikunnossa. Eli pitää varmaan joku systeemi kehittää että saa pulverit paistettua.

Tein siis uunin... Pellistä vääntelin sopivasti jäykistetyn ison laatikon, rullat alle ja kanteen riittävän iso infra. Pitäis toimia. Sithän sen näkee kun saa pulverin pintaan.

Tonne runko sisään.

Etuseinä on irrallinen että saa kaman sisään

Tolleen se on sit toiminnassa

Huomenna varmaan ahdistus jatkuu...