 |
| Before and after, saa arvata kumpi... |
 |
| Kaunista |
 |
| Vähän toi palotilakin on siistiytynyt |
 |
| Pakokanavaa en jaksanut kaikista puhaltaa, sittaantuu kuitenkin |
perjantai 20. joulukuuta 2013
Puhaltaa lasia
Pari iltaa mennyt pajan alakerrassa lasikuulapuhalluskopin kanssa ja muutama lisää on tiedossa, mutta kyllä kannattaa!
Tarttee varmaan joulupyhinä jatkaa rojektia
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
Taas vähän edistystä
Tarttee varmaa koittaa saada aikaa päivittää tätäkin hieman useammin ettei tuu niin kauheen pitkää ja massiivista sepustusta...
Viimekerran jälkeen on asioita taas tapahtrunut suurella kädellä! Katsastuspakko on vähän saatu torjuttua ja Long Living Dream edistyy melkein aikataulussa... Ensin ihan pientä fiilistelyä yhden kuvaussession tauolla:
Samuli on tehnyt kertakaikkiaan upeaa jälkeä! Öljytankkia soviteltiin ja alettiin hieman mallailemaan minkälainen se voisi olla. Löytyi vanha aihio josta varmaan muokkaamalla saadaan jotain aikaiseksi, kiinnikkeet ainakin sopii hyvin ja vaihdelaatikollekin jää juuri sopivasti tilaa.
Koska pitäähän munkin saada askarrella, niin pistin laikan laulamaan alakerran pajalla ja askartelin alkuun vähän mallia millainen tankki siihen tulisi.. Pientä säätöä vielä jää, tarttee ainakin takareunaa louhia vähän syvemmälle niin saa linjat kohdalleen.
Niin että jää sitä askarreltavaa tankillekin vielä. Rahtasin sitten ison osan palikoista pajan alakertaan, siis työmaalle, kun sieltä löytyi ihan yllättäen lasikuulapuhalluskoppi, pulverimaalaussysteemit ja pari ultraäänipesuria. Onhan se paljon ketterämpää askarrella aina pari tuntia duunin jälkeen kun ei erikseen tarvitse mennä minnekkään tallille sovittuna aikana!
Meanwhile in Tuusula:
Teemu otti hellään huomaansa kiukaan ja uutisia alkoi saapua jo samana iltana:
Pari iltaa purkua ja osien pesua ja mittailua ja tuomio oli aika masentava. Joko tehdään ihan vaan ensiapuhuolto jolla selviää pari kesää maksimissaan tai sitten tehdään massiivinen remontti jonka jälkeen konetta ei tarvitse avata sataan tuhanteen kilometriin.
Kone oli porattu viimeiseen ylikokoon, on kyllä muuten hyvässä kunnossa, mutta mitään säätöjä ei oikein kannata tehdä ennen isompaa remonttia jossa poraus tiputetaan vakioon. Eli mennään ylläpitohuollolla.
Kansissakin oli varsin hyvät pinnapultit ja paljon uutta palikkaa. Eli putsaamaan, lasikuulapuhaltamaan ja kasaamaan. Onneks on pitkät pyhät tulossa...
Viimekerran jälkeen on asioita taas tapahtrunut suurella kädellä! Katsastuspakko on vähän saatu torjuttua ja Long Living Dream edistyy melkein aikataulussa... Ensin ihan pientä fiilistelyä yhden kuvaussession tauolla:
 |
| Ajoasennon hakua! Kuola rinnuksilla ei näy? |
Samuli on tehnyt kertakaikkiaan upeaa jälkeä! Öljytankkia soviteltiin ja alettiin hieman mallailemaan minkälainen se voisi olla. Löytyi vanha aihio josta varmaan muokkaamalla saadaan jotain aikaiseksi, kiinnikkeet ainakin sopii hyvin ja vaihdelaatikollekin jää juuri sopivasti tilaa.
 |
| Töstä se alkaa muotoutua, kuvassa myös koneen yläkiinnike |
 |
| Vastaava valmiiksi laikattu sovituksessa askin kanssa |
 |
| Laikka laulaa ja Kompin vanhat tankinraiskat saa muotoa |
 |
| Tota takapäätä kun laskee niin alkaa miellyttää silmää |
 |
| Teipillä kokeeks... |
Niin että jää sitä askarreltavaa tankillekin vielä. Rahtasin sitten ison osan palikoista pajan alakertaan, siis työmaalle, kun sieltä löytyi ihan yllättäen lasikuulapuhalluskoppi, pulverimaalaussysteemit ja pari ultraäänipesuria. Onhan se paljon ketterämpää askarrella aina pari tuntia duunin jälkeen kun ei erikseen tarvitse mennä minnekkään tallille sovittuna aikana!
Meanwhile in Tuusula:
Teemu otti hellään huomaansa kiukaan ja uutisia alkoi saapua jo samana iltana:
 |
| Iloinen Peikko ja takapytyn kansi |
 |
| Irroitamme venttiilin |
 |
| Kampura oli melkein suora... |
 |
| On se halki |
Kone oli porattu viimeiseen ylikokoon, on kyllä muuten hyvässä kunnossa, mutta mitään säätöjä ei oikein kannata tehdä ennen isompaa remonttia jossa poraus tiputetaan vakioon. Eli mennään ylläpitohuollolla.
Kansissakin oli varsin hyvät pinnapultit ja paljon uutta palikkaa. Eli putsaamaan, lasikuulapuhaltamaan ja kasaamaan. Onneks on pitkät pyhät tulossa...
lauantai 9. marraskuuta 2013
Runko alkaa saada muotoaan
Rooman keikan ja työkiireiden ohessa aina välillä ehti poikkeilemaan runkoa ihmettelemässä. Samuli tekee huikeaa jälkeä ja pikkuhiljaa se siitä edistyy. Osiakin on taas tilailtu lisää. Tarkoitus kun olisi että saadaan kaikki runkoon liittyvät jutut kerralla paikoilleen. Tai ainakin sinne päin...
Työkiireissä meni taas viikko ja Samulikin poikkesi poikien kanssa Tanskassa putsaamassa palkintopöytää suuressa pyöränäyttelyssä.
Takaisin kun tulivat oli seuraavana iltana aikamoinen iloinen yllätys kun tuli tieto: nostettiin se hetkeks pyörilleen että saa vähän mallailla!
Ja sitten runko takaisin jigiin ja viimeistelemään saumoja kun kerran palikat on oikeilla paikoillaan ja oikeat kulmat ja mitat kaikkialla.
Ja tää tankin alustava sovitus oli siis ihan pakko tehdä vaikka ei tää oo se, ei edes sinne päin mut kuitenkin...
Ja ensi viikolla olis meininki taas jatkaa
 |
| Taka-akselin valukappale heftissä |
 |
| Tosta se yläputki lähtee |
 |
| Tämännäköistä |
Takaisin kun tulivat oli seuraavana iltana aikamoinen iloinen yllätys kun tuli tieto: nostettiin se hetkeks pyörilleen että saa vähän mallailla!
 |
| Kyllä ainakin mun silmää hivelee |
 |
| Alkaa akselipukki saada muotoa |
 |
| Nättiä saumaa |
 |
| Emäputken liitosta |
 |
| Työasento 10 + |
 |
| Poistetaan jännitykset lämmittämällä |
 |
| Olisko se siinä? |
 |
| On se... |
 |
| Tohon suuntaan |
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Nyt se on levällään pitkin etelää, ja mä kohta kanssa...
Tällä viikolla on ollut hieman kiireitä, ja aamulla pitäis just kaikkein parhaaseen askarteluaikaan lähtee Roomaan muutamaks päiväks...
Mutta kyllä se edistyy! Koneen yläkerran palikat on sirisemässä ultraäänipesussa samalla kun mä harjoittelen hitsauksen jaloa taitoa. Kyllä se pikkuhiljaa sieltä tulee!
Poikkesin tänään katsomassa miten muut palikat voivat ja kas, siellähän se aihio jigissä köllöttelee! Samuli vähän uhkaili että viikonloppuna se virkkais kokoon jotain. Ja just kun mä oon Roomassa.
Vähä jänskättää nähdä missä kuosissa toi on kun kone laskeutuu
Mutta kyllä se edistyy! Koneen yläkerran palikat on sirisemässä ultraäänipesussa samalla kun mä harjoittelen hitsauksen jaloa taitoa. Kyllä se pikkuhiljaa sieltä tulee!
Poikkesin tänään katsomassa miten muut palikat voivat ja kas, siellähän se aihio jigissä köllöttelee! Samuli vähän uhkaili että viikonloppuna se virkkais kokoon jotain. Ja just kun mä oon Roomassa.
 |
| Toi Samulin rodi taustalla vähä hämää, mut on se siinä |
 |
| Potkukelkka on saanut uuden pohjalevyn |
 |
| Vaihdelaatikon +1 tuumainen offsetlevy sovituksessa |
 |
| Nätti se on toi uus emäputki |
 |
| Lavalla askia ja pyörää sovitusta odottamassa |
 |
| Alustavasti leikelty ja taivuteltu rungon yläpuoli |
maanantai 14. lokakuuta 2013
Kiukaan kimpussa osa 1
Ei tänään vielä kuulunut pakettia jossa olisi runkoon tulevia osia, joten se osasto lepää vielä ainakin huomiseen.
Niinpä pikainen visiitti pajalle ja aloittelin koneen paloiksi laittamista. Jos tuon vaikka saisi kasattuakin sitten kevääksi. Helpottaisi ajamista kummasti.
Ensin venttiilikopat irti. Tiivisteet odotetusti olivat varsin "kypsää kamaa" mutta muuten siellä oli varsin siuistin näköistä tavaraa sisällä. Toivottavasti tunne jatkuu kunhan saan ihan osiin ne paketit. On Evo-koneeseen tottuneelle hieman erilaisen oloista purkamista, mutta ihmisen tekemä tämäkin lienee...
Ennen kun en ole Shovelia purkanut niin turvauduin ihan jopa Clymeriin. Tosin enemmän sitä varmaan tarvitaan siinä kuuluisassa niputusvaiheessa jossa tarkoitus olisi kai rakentaa toimiva kone olemassa olevista osista ilman että hatullista enempää jää ylijäämiä.
Kansien irroitus sujui muuten mallikkaasti, etenkin kun huomasin että nehän on alakautta pultattu sylintereihin ja kiinnityspultteja on 5. Ainoa kalustotappio tässä vaiheessa oli yksi pieni ripa tönärin putken vieressä joka napsahti poikki kun nostin kantta siitä! Kai siihen on joku joskus osunut... Tarttee katsoa joku luokallinen alumiinin käsittelijä sitä paikoilleen virkkaamaan.
Kannet olivat melkoisen siistit mutta järkyttävän karsteiset!. Kunhan loppuviikosta puran venttiilisysteemit niistä pois näkyy varmaan koko totuus että paljonko työtä tarvitaan tulevaisuudessa.
Seuraavaksi siirryinkin sitten sylinterien irroitteluun. Ei ongelmia. Sovitus tuntui olevan aika napakka, joten kunhan saadaan palikat mitattua niin sitten tietää selviääkö kasaamisesta pelkällä hoonauksella ja uusilla männänrenkailla vai tarvitseeko ihan porailuun ruveta. Näppituntumalla sanoisin että hoonaus riittää...
Se siitnä tällä erää, jos vaikka huomenna sit pääsis sen rungon kimppuun.
Niinpä pikainen visiitti pajalle ja aloittelin koneen paloiksi laittamista. Jos tuon vaikka saisi kasattuakin sitten kevääksi. Helpottaisi ajamista kummasti.
Ensin venttiilikopat irti. Tiivisteet odotetusti olivat varsin "kypsää kamaa" mutta muuten siellä oli varsin siuistin näköistä tavaraa sisällä. Toivottavasti tunne jatkuu kunhan saan ihan osiin ne paketit. On Evo-koneeseen tottuneelle hieman erilaisen oloista purkamista, mutta ihmisen tekemä tämäkin lienee...
 |
| Takapytty hoideltu |
 |
| Ja sit se etummainenkin |
Kansien irroitus sujui muuten mallikkaasti, etenkin kun huomasin että nehän on alakautta pultattu sylintereihin ja kiinnityspultteja on 5. Ainoa kalustotappio tässä vaiheessa oli yksi pieni ripa tönärin putken vieressä joka napsahti poikki kun nostin kantta siitä! Kai siihen on joku joskus osunut... Tarttee katsoa joku luokallinen alumiinin käsittelijä sitä paikoilleen virkkaamaan.
Kannet olivat melkoisen siistit mutta järkyttävän karsteiset!. Kunhan loppuviikosta puran venttiilisysteemit niistä pois näkyy varmaan koko totuus että paljonko työtä tarvitaan tulevaisuudessa.
 |
| Takapytyn kansi pois |
 |
| Arkistointimenetelmä osien pesua odotellessa |
 |
| Ja etupytty kans |
 |
| Varsin mustat männänpäät |
 |
| Takapytty done! |
 |
| Tarttee tota sellofaania survoa noihin aukkoihin ettei mee kakkaa ja kilkata vääriin paikkoihin noi kiertokanget |
torstai 10. lokakuuta 2013
Sohvi meni pieneksi
Samuli sitten aloittelikin projektia melkein samoin tein. Poikkesin ikuistamassa ohi ajaessani Sohvin nykykunnon...
Sinne se Samuli jäi putkea leikkelemään ja taivuttelemaan, mun piti mennä töihin...
 |
| Oikein hyvä kelkka siitä olisi tullut |
 |
| Nämä turhat ja ylimääräiset palat runkoa päätettiin uhrata chopper-jumalien alttarille |
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Nyt alkaa tapahtua!
Tänään poimin sitten Rusutjärveltä sen jo kesällä tulleen piiiiiiiiitkä paketin ja raahasin ne Samulin tallille yhdessä rungon ja pyörien kanssa että saataisiin palikat jigiin ja runkotyöt aluilleen
Istuttiin ja juotiin kahvit ja visioitiin mitä tuleman pitää. Mulla ainakin into alkaa nousta ihan potenssiin! Onhan tätä "jokunen" vuosi odotettu.
Kannettiin palikat sisään talliin ja alettiin aukoa paketteja. Vähän on kun joulu olisi vaikka on vasta lokakuu...
Kasailtiin sitten siinä keulaa ja todettiin, että mukana ei tullut akselia! Ja Tollen keulassa on ihan omanlaisensa akseli, joten lähipäivien projektina on sitten akselin metsästys tai oikeanmallisen sorvauttaminen kunhan Teemu purkaa oman keulansa ja saa sieltä mallikappaleen esille.
Muuten keula oli oikein pehmeä niputtaa ja korean kiiltävä. Ai niin, mummorautaakaan ei ollut paketissa mukana. Sekin pitää jostain kaivella esiin...
Lisäksi hankintalistaan tuli vähän ohjauslaakereita kuppeineen ja uusi ohjausputki. Soittelen niitä varmaan huomenna kasaan jostainpäin maailmaa.
Ja sitten katseltiin jokusia pyöriä ja suunniteltiin lisää linjoja ja rungon tyyliä. Laikka sirahtaa varmaan huomenna.
Mitenhän sitä saa unta ensi yönä? Saattaa olla että pitää ihminen kaksin käsin kiinni peiton reunasta ja päristää koko yön...
Istuttiin ja juotiin kahvit ja visioitiin mitä tuleman pitää. Mulla ainakin into alkaa nousta ihan potenssiin! Onhan tätä "jokunen" vuosi odotettu.
Kannettiin palikat sisään talliin ja alettiin aukoa paketteja. Vähän on kun joulu olisi vaikka on vasta lokakuu...
 |
| Noista palikoista, putkenpätkistä ja suuresta määrästä hitsaussaumaa ja pikkukilkkeitä pitäis sit syntyä rullaava runko. |
Muuten keula oli oikein pehmeä niputtaa ja korean kiiltävä. Ai niin, mummorautaakaan ei ollut paketissa mukana. Sekin pitää jostain kaivella esiin...
 |
| Pitkien putkien sovitusta T-kappaleisiin |
Ja sitten katseltiin jokusia pyöriä ja suunniteltiin lisää linjoja ja rungon tyyliä. Laikka sirahtaa varmaan huomenna.
 |
| Hellä pusu melkein itsensä pituiselle keulalle! |
torstai 26. syyskuuta 2013
Taistelua takarenkaan kanssa. Ja suurta onnistumisen tunnetta!
Hemuli soitti että pinnaus ja rihtaus olisi valmis. Samoilta lämpimiltä hakemaan vanteita ja että ne osas näyttää hyviltä! Isot kiitokse osaavalle pinnoittajalle!
Samoilta lämpimin Allrightiin ja selittämään tiskille, että mulla olis tällaiset helpot, 90/90/21 sisärenkaineen ja tasapainotuksineen tähän toiseen ja sit tähän toiseen tulis vaan sisärengas, tää mukana oleva Pirellin 185/65/15 autonrengas ja tasapainotus.
Etusen kanssa ei oikeestaan ollu ongelmia, kumi päälle ja sillai. Tasapainotus jäi tekemättä kun enhän mä ollu ehtiny siihen mitään laakereita laittaa ja siihen niiden koneeseen ei sitä saanu kohdistettua. Eli joskus myöhemmin palataan asiaan sen kanssa.
Takarenkaaseen etsittiin tovi sitä sisärengasta kun ei oikein meinannu löytyä "sivuventtiili" mallia. Mutta yks jostain saatiin kaivettua. Ja seuraavaksi ihan jumalaton jysähdys!
Siinä meni mun Pirelli ja se sisäkumi. Ei oikein noussu vanteelle. Keräilin kiroillen kamat ja poistuin miettimään että koitan myöhemmin jossain hyväksi todetussa autonrengasliikkeessä.
Seuraaavaks sit mentiin ihan autonrengasliikkeeseen. Etsittiin sopiva rengas hyllyltä ja pantiin homma kehiin. Ongelmaksi tällä kertaa heittäytyi se, että pyörän renkaissa on 8 mm venttiilin reikä, mutta pääsääntöisesti auton sisärenkaissa on 11 mm venttiilikara. Eli ei mätsää...
Poikkesin sitten Allrightissa, siellä kun oli eilen ollut sisäkumi. Vaan ei ollut enää, räjäyttivät raukat viimeisensä sen mun vanteen päällä... Parissa kolmessa muussakin tarvikekaupassa tuli vesiperä, on kuulemma toi 15 tuumanen katoavaa kansanperinnettä, etenkin "sivuventtilillä" mutta onneks Manne Hot Bikessä pelasti taas kerran päivä. Siellä oli yks sopiva Heidenau!
Pää toiveita ja unelmia täynnä takaisin rengasliikkeeseen ja hetken kuluttua kuului jumalaton mojahdus kulman takaa. Ei se kestäny Heidenaukaan vanteen päälle laittoa... Mikähän tota vaivaa?
Kiukkua ja katkeruutta nieleskellen soittelin tutuille (ok, lähinnä chopper-mentorilleni Teemulle) kysellen että olisko jollakin oikein osaavaa rengaspuljua suositella. Teemu sitten heitti vinkin Jokivarren Renkaasta jonne painelinkin heti vapaan ajan löydettyäni.
Siellä oli oikein asiallista ja ystävällistä palvelua, oikeanlainen sisäkumikin löytyi (on kuulemma vanhaan Hiaceen passeli) ja eikun koittamaan. Tällä kertaa hieman käytetyllä renkalla ettei tarvii taas uutta tärvätä jos jotain sattuu.
Kolme neljä kertaa koitettiin nostaa rengasta vanteelle melkoisen huonolla menestyksellä. Kaikki mahdolliset asennusrasvat kokeiltiin perinteisestä suovasta varmaan kaalimato.comin turbolubeen asti mutta aina jäi hienman vajaaksi tuo nousu.
Jätettiin sitten rengas "tekeytymään" 6 barin paineilla yön yli,
Seuraavana päivänä ei ollut vielä mainittavaa edistymistä tapahtunut, joten rengas pois vanteelta ja kotitehtävä: mittaa vanne ja katso mikä sitä vaivaa...
Ja vaivahan löytyi: se puoli millä rengas nousi vanteelle oikein nätisti oli ympärysmitaltaan 1204 mm ja se missä ahdisti 1200 mm ! TÄH? Tarkempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että olka oli aivan 90 asteen kulmassa joten eihän se tiukka teräsvyö jaksanut noustra kunnolla sen yli vaikka kuinka antoi painetta. Paskan myivät! Ja sentään ihan TTS:n laatuvanne...
Sitten alkoi kauhea tutkiskelu ja soittelu. Uskaltaisiko vanteesta sorvata/hioa olkaa hieman loivemmaksi vai mitä tekisi? Vanteesta oli oikeesti maksanu rahaa, pari rengasta jo mossautettu päälle ja pahinta kaikessa, aikataulu meinaa liraista kintuilleen ihan huolella.
Jos uuden vanteen hommaisi niin siihen menisi aikaa, pinnaus ja rihtaus lisäksi. Olisi varmaan joulu ennekuin jotain tapahtuisi. Ja kaiken lisäksi kun runkoa ei voi alkaa työstämään ennenkuin on oikeanlainenj rengastus alla... Meinasi jo melkein minun kaltainen positiivinen mieskin alkaa vaipua epätoivoon...
Soitto Turkuun Antsalle pelasti paljon. Antsa on poikkeuksellisen hyödyllinen turkulainen, motoristi ja monenlaisten eri pulmien kanssa puuhaillut pienen ikäänsä. Ajaakin Yamahalla ja asuu Turussa... (ok, Kaarinassa mutta se on melkein sama...)
Antsa kehoitti kokeilemaan sähkömiesten käyttämää kuivavoiteluainetta, eli ruiskutettavaa teflonia. On kuulemma liukkain tavaraa mitä insinööri on onnistunut kehittämään. Kertoi vielä tuotemerkinkin ja mistä saa, kuukkeloi jopa lähimmän myyntipisteen ja kertoi hinnan. Josku Turustakin on iloa.
Tonkka kaupasta kyytiin ja Jokivarren Renkaaseen toiveikkain mielin! Runsaasti teflonia sekä vanteeseen että renkaaseen ja koittamaan. Viisi kertaa kokeiltiin nostraa rengasta ja mun mielestä aina mentiin vähän pitemmälle runsaan lisäteflonin avustuksella mutta ei se vaan noussut.
Lopulta vetäisin extrapaksusti liukkaria väliin, venttiili kohdalleen, 6 baria painetta kumiin ja pajalle talvehtimaan. Jos se aika auttaisi. Soitin Antsalle ja ilmoitin ettei edes toi kama toiminut ja hän sieltä ehdotti, että kokeilisin vielä pienellä lämmöllä auttaa asiaa.
Niinpä laitoin lämpäpuhaltimen hönkimään noin 50 asteista ilmaa ongelmakohtaan ja menin kotiin pureskelemaan ranteita aiki ja selaamaan eri valmistajien katalookeja etsien uutta vannekehää.
Aamulla ensitöikseni poikkesin pajalle katsomaan oliko mitään edistymistä tapahtunut ja kas, RENGAS OLI NOUSSUT VANTEELLE!
Tuli yhtä aikaa joulu, uusivuosi ja vappu! Nyt on edellytykset rungon laikkaukselle. Tää projekti etenee viimeinkin...
MUA EI KYL NYT PYSÄYTÄ ENÄÄ MIKÄÄN!
Samoilta lämpimin Allrightiin ja selittämään tiskille, että mulla olis tällaiset helpot, 90/90/21 sisärenkaineen ja tasapainotuksineen tähän toiseen ja sit tähän toiseen tulis vaan sisärengas, tää mukana oleva Pirellin 185/65/15 autonrengas ja tasapainotus.
Etusen kanssa ei oikeestaan ollu ongelmia, kumi päälle ja sillai. Tasapainotus jäi tekemättä kun enhän mä ollu ehtiny siihen mitään laakereita laittaa ja siihen niiden koneeseen ei sitä saanu kohdistettua. Eli joskus myöhemmin palataan asiaan sen kanssa.
Takarenkaaseen etsittiin tovi sitä sisärengasta kun ei oikein meinannu löytyä "sivuventtiili" mallia. Mutta yks jostain saatiin kaivettua. Ja seuraavaksi ihan jumalaton jysähdys!
Siinä meni mun Pirelli ja se sisäkumi. Ei oikein noussu vanteelle. Keräilin kiroillen kamat ja poistuin miettimään että koitan myöhemmin jossain hyväksi todetussa autonrengasliikkeessä.
 |
| Etuvanne odottaa, takavanne työn alla |
 |
| Vähän se sano poks! |
Poikkesin sitten Allrightissa, siellä kun oli eilen ollut sisäkumi. Vaan ei ollut enää, räjäyttivät raukat viimeisensä sen mun vanteen päällä... Parissa kolmessa muussakin tarvikekaupassa tuli vesiperä, on kuulemma toi 15 tuumanen katoavaa kansanperinnettä, etenkin "sivuventtilillä" mutta onneks Manne Hot Bikessä pelasti taas kerran päivä. Siellä oli yks sopiva Heidenau!
Pää toiveita ja unelmia täynnä takaisin rengasliikkeeseen ja hetken kuluttua kuului jumalaton mojahdus kulman takaa. Ei se kestäny Heidenaukaan vanteen päälle laittoa... Mikähän tota vaivaa?
 |
| Räjähtänyt takarengas versio 2,0 |
Siellä oli oikein asiallista ja ystävällistä palvelua, oikeanlainen sisäkumikin löytyi (on kuulemma vanhaan Hiaceen passeli) ja eikun koittamaan. Tällä kertaa hieman käytetyllä renkalla ettei tarvii taas uutta tärvätä jos jotain sattuu.
Kolme neljä kertaa koitettiin nostaa rengasta vanteelle melkoisen huonolla menestyksellä. Kaikki mahdolliset asennusrasvat kokeiltiin perinteisestä suovasta varmaan kaalimato.comin turbolubeen asti mutta aina jäi hienman vajaaksi tuo nousu.
Jätettiin sitten rengas "tekeytymään" 6 barin paineilla yön yli,
Seuraavana päivänä ei ollut vielä mainittavaa edistymistä tapahtunut, joten rengas pois vanteelta ja kotitehtävä: mittaa vanne ja katso mikä sitä vaivaa...
Ja vaivahan löytyi: se puoli millä rengas nousi vanteelle oikein nätisti oli ympärysmitaltaan 1204 mm ja se missä ahdisti 1200 mm ! TÄH? Tarkempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että olka oli aivan 90 asteen kulmassa joten eihän se tiukka teräsvyö jaksanut noustra kunnolla sen yli vaikka kuinka antoi painetta. Paskan myivät! Ja sentään ihan TTS:n laatuvanne...
 |
| Huono kuva, suurennettu liikaa, mutta ehkä toi ongelma selviää |
Jos uuden vanteen hommaisi niin siihen menisi aikaa, pinnaus ja rihtaus lisäksi. Olisi varmaan joulu ennekuin jotain tapahtuisi. Ja kaiken lisäksi kun runkoa ei voi alkaa työstämään ennenkuin on oikeanlainenj rengastus alla... Meinasi jo melkein minun kaltainen positiivinen mieskin alkaa vaipua epätoivoon...
Soitto Turkuun Antsalle pelasti paljon. Antsa on poikkeuksellisen hyödyllinen turkulainen, motoristi ja monenlaisten eri pulmien kanssa puuhaillut pienen ikäänsä. Ajaakin Yamahalla ja asuu Turussa... (ok, Kaarinassa mutta se on melkein sama...)
Antsa kehoitti kokeilemaan sähkömiesten käyttämää kuivavoiteluainetta, eli ruiskutettavaa teflonia. On kuulemma liukkain tavaraa mitä insinööri on onnistunut kehittämään. Kertoi vielä tuotemerkinkin ja mistä saa, kuukkeloi jopa lähimmän myyntipisteen ja kertoi hinnan. Josku Turustakin on iloa.
Tonkka kaupasta kyytiin ja Jokivarren Renkaaseen toiveikkain mielin! Runsaasti teflonia sekä vanteeseen että renkaaseen ja koittamaan. Viisi kertaa kokeiltiin nostraa rengasta ja mun mielestä aina mentiin vähän pitemmälle runsaan lisäteflonin avustuksella mutta ei se vaan noussut.
Lopulta vetäisin extrapaksusti liukkaria väliin, venttiili kohdalleen, 6 baria painetta kumiin ja pajalle talvehtimaan. Jos se aika auttaisi. Soitin Antsalle ja ilmoitin ettei edes toi kama toiminut ja hän sieltä ehdotti, että kokeilisin vielä pienellä lämmöllä auttaa asiaa.
Niinpä laitoin lämpäpuhaltimen hönkimään noin 50 asteista ilmaa ongelmakohtaan ja menin kotiin pureskelemaan ranteita aiki ja selaamaan eri valmistajien katalookeja etsien uutta vannekehää.
Aamulla ensitöikseni poikkesin pajalle katsomaan oliko mitään edistymistä tapahtunut ja kas, RENGAS OLI NOUSSUT VANTEELLE!
Tuli yhtä aikaa joulu, uusivuosi ja vappu! Nyt on edellytykset rungon laikkaukselle. Tää projekti etenee viimeinkin...
 |
| Siinä se on, 195/65/15 rengas vihdoin vanteella. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)