tiistai 5. toukokuuta 2015

Jaksaa ilmoja pidellä

Päivä, lomasellainen, kuluikin sitten tallilla rattoisasti jarruja ilmaillen. Yllättävän puuhakasta hommaa...

Takajarrun ajattelin ottaa ensin käsittelyyn. Säiliö auki ja tuoreet nesteet putsattuun säiliöön. Helppo homma luulin mä.... Tollen ratasjarrussa ei ole varsinaista ilmausnippaa ollenkaan. Yks kuusiokolo siitä päädystä löytyi ja löystytin sen ja eiku polkemaan. Ajan kuluessa sieltä alkoi tulla ilmaa, jonkun verran jarrunestettä ja siinä kaikki. Jaitoin ruuvin kiinni ja ihmettelin tunnotonta jarrupoljinta.

Sitten vilkaisin nostopöydälle ja huomasin varsin mittavan lätäkön jarrunestettä, mutta ihan väärässä paikassa! Nimittäin jarruvalokytkimen alla. Eli kaikki eilen viritellyn nippusiittiöt auki, letkuja niin pitkälle ulos kun suostui tulemaan ja apinan raivolla otsasuoni pullottaen megalomaaninen kiristys kaikkiin liittimiin.

Alkoihan se sillä pitää ja lätäkköä ei enää ilmestynyt, mutta se veltto ja tunnoton jarrupoljin... Soitin Teemulle jolla on samanlainen ratasjarru ja häähä se neuvo, että "siellä on niitä kuusiokoloruuveja kaikkiaan kolme ja sä oot avannu just sen millä on mihkään kaikkein vähiten vaikutusta". Eli oikeasti hassussa paikassa olevia kuusiokoloruuveja tasaiseen tahtiin aukoen ja sulkien ja hurjasti jarrupoljinta pumpaten sain sen takapään ilmattua vähän ennen puoltapäivää...
Tossa on sisäpuolen ilmausruuvi...
Sitten alkoi etupään ilmaus. Siinähän on sitä putkistoa keulan pituudesta ja jarrujärjestelmästä johtuen suurinpiirtein saman verran ku normaali henkilöautossa. Eli olin varannu isomman tonkan jarrunestettä. Se nestesäiliö vaan on vähä pienempi ja ainakin alkuun sai sitä vähä ravistella että sai nesteen menemään sylinterille asti.

Sitten Janilta lainattu ilmausalipaunepumppu (sanahirviö...) työhön ja ilmanippaa auki. PM:n etujarrusysteemissä oli näet ihan sellaiset. Aikani kun lutkuttelin ja lisäilin jokusen desin sitä lientä niin ihmettelin että miks helvatassa täältä ei mitään tuu ulos, eihän noihin letkuihin nyt litratolkulla sitä kamaa mahdu!

Ja sit huomasin taas iloisesti kasvavan lätäkön nostopöydällä... Tuli se kama jotenkin kaikista paikoista pihalle... Soitto Teemulle jolla on myös etupäässä samanlaiset jarrukikkareet: "kait sä siinä asentaessas huomasit aukaista ne palikat ja laittaa ne mukana tulleet tiuivisteet siihen kiinnikeraudan molemmille puolille tuleviin hahloihin?" Miks myydään valmiiks kasattuja jarruja jotka pitää purkaa ja laittaa tiivisteet sisään ja kasata taas? Mä jotenkin perverssillä tavalla rakastan italialaisia koneteknikoita...
Noita mä olin jo ehtiny toista vuotta ihmetellä...

Ne siis kuuluu tänne

Ja tänne
Sithän se oli jo melkein helppoa! Melkoisen tunnokas jopa on toi kierrettävä jarru, katotaan sit käytännössä miten se alkaa toimia.

Seuraava työvaihe oli ölppäsuokkarin ja öljyjen asennus. Alkaa alakerta näyttää melkein valmiilta. Samalla ku poimin öljyt ja suodattimet kaupasta poikkesin myös konttorilla hakemassa vanhan kilven takas ja ilmoittamassa häristimen takas liikennekäyttöön. Eiks se jo oo aikakin?
No se on 64

Suokkari makaa paikallaan
Sit piti alkaa pikkuhiljaa ketjuja laittamaan. Kauheen sotkuista hommaa ja eihän se nyt mee ollenkaan niinku amerikkalaisissa elokuvissa. Mittasin ketjut ja katkaisin oikeen pituiseks. Ja kun sain niitattua linkin paikoilleen osoittaautui ketjut uhden lenkin liian pitkäksi!
Tässä ne näytti vielä hyvältä...

Eikä tietenkään toista niittilinkkiä missään. Tiedänpä ainakin mitä teen huomenna heti aamusta...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti