Kaasarihan meni kasaan ihan sujuvasti niinkuin pitikin, osia ei jäänyt yli ja kaikki tiivisteet uusittiin + muuta pikkusälää. Kyllä toi nyt taas mehuja keittelee...
 | |
| On se vaan kaunis |
Sitten alkoi vastustus, kaasuvaijeri, jonka lin siis ostanut vuosi sitten ja joka oli ollut puuhapussissa ihan vaan sitä varten että jos sattuu katkeamaan niin olis joku hätävara osoittautui vaipaltaan 3 mm liian pitkäksi! Elikkäs läpät jää vähä auki koko ajan ja silleenhän sitä nyt ei viitsi jättää. Vaihtoehtona on joko etsiä uusi ja vaihtaa se tilalle, laittaa se vanha ja runsaasti venynyt takaisin tai alkaa askartelemaan vaipan lyhennystä jollain menetelmällä.
Koska illan huonosti sujunut lätkämatsi oli alkamassa päätin jättää ratkaisun huomiselle ja siirryin seuraavaan askareeseen, eli navigaattorin virransyötän kytkentään.
Sehän sujuikin tinailuineen aivan mallikkaasti kunnes päästiin vaiheeseen missä se pitäis kytkeä akkuun. Oli toi -napa aika veikeen näköinen, pala puuttui ja kikkareet heilu aika villisti ja vapaasti siinä navan suunnalla:
 |
| Vähä huono kuva mutta luulis vamman näkyvän |
Ei kestä originaalit akut ison koneen vatkausta, eikä tääkään ollu vielä kuutta vuottakaan... Tavallaan mä en enää ihmettele viime syksyn ajoittaisia virransaantiongelmia.
Jos sen nyt sit viikonloppuna sais ajoon ja pääsis siihen Sohviin keskittymään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti